Usein kysyttyjä

1. Mistä sähkö tulee?

Sähkön matka alkaa voimalaitoksista. Siellä valmistettu sähkö siirretään ensin kantaverkkoon ja alueverkkoon. Kantaverkosta ja alueverkosta sähkö siirretään sähköyhtiöiden asemille, missä jännite muunnetaan Lammaisten Energian keskijänniteverkkoon (20 kV). Keskijänniteverkko on ilmajohtoa tai maakaapelia jakelumuuntajiin saakka. Jakelumuuntajilla, jotka sijaitsevat sähkönkäyttöpaikkojen läheisyydessä, sähkön jännite muutetaan 400 tai 230 V jännitteeksi. Tämä jännite tulee kuluttajien käyttöön, kun talon sähköpääkeskus, jossa on sähköenergiamittari, on liitetty pienjänniteverkkoon liittymisjohdolla. Sähköpääkeskuksessa olevista sulakkeista lähtee puolestaan sähköjohtoja eri puolille rakennusta esim. pistorasioihin ja valaistukseen. Sähkö kulkee siis monimutkaista reittiä läpi verkkojen, muuntopisteiden, johtojen, mittareiden ja sulakkeiden kautta ennen kuin voimme käyttää sitä hyödyksi pistorasioistamme.

2. Mitä tarkoittaa siirto ja myynti?

Sähkölasku muodostuu kolmesta eri osasta: sähkön myynnistä, sähkön siirrosta ja veroista. Sähkön myyntihintaan sisältyy perusmaksu ja energian kilowattituntihinta. Sähkön myyntihinnan hinnoittelu- ja laskutusperusteena on käytetty sähköenergia. Myyntihintaan sisältyy sähkön myyntiyhtiön energian hankintakustannus. Sähkön siirtohinta muodostuu pääsulakkeen koon mukaisesta perusmaksusta ja energian kilowattituntihinnasta sekä sähköverosta, jonka suuruus on 2,253 senttiä kilowattituntia kohden + arvolisävero. Sähkön siirto tarkoittaa sähkön kuljettamista sähköverkon kautta kuluttajalle käytettäväksi. Siirrosta vastaa paikallinen verkkoyhtiö, jonka alueella kotisi sijaitsee. Verkkoyhtiö huolehtii sähkömittarien luennasta ja lukemien tallentamisesta laskutusta varten.

Sähköstä maksettavan arvonlisäveron määrä on 24 % (joka maksetaan niin myynti- kuin siirto-osuudestakin).

3. Miksi pitää maksaa siirrosta?

Sähköverkkoliiketoiminta on erotettu lainsäädännöllisesti sähkökaupasta ja näin ollen ei kumpikaan toiminto saa "tukea" toista. Koska sähköverkot ovat erittäin kalliita rakentaa ja ylläpitää, on valtiovallan taholta haluttu sähköverkkoliiketoiminta pitää yhä monopolina. Toisin sanoen ei ole haluttu useita eri sähköverkkoja samalle alueelle. Tämä olisikin kansantaloudellisesti erittäin epäsuotuisaa. Sähköverkkoliiketoiminta on kuitenkin erityisen tiukassa tarkkailussa. Energiamarkkinaviraston tehtävä on valvoa verkkoyhtiöiden liiketoimintaa. Tälle toiminnalle on asetettu tuottoraja, jota ei saa ylittää. Toisaalta valvotaan myös sitä, ettei verkkojen anneta rappeutua vaan niihin investoidaan riittävästi.

Siirtomaksulla katetaan sähköverkkojen kustannukset aina tuotantopaikalta asiakkaalle saakka. Lammaisten Energiakin maksaa siirtomaksua alue- ja valtakunnanverkon osalta. Kuluja verkkoyhtiölle syntyy muun muassa verkkojen rakentamisesta ja saneerauksesta, kunnossapidosta, käytöstä, vikojen korjauksista jne. Nämä kulut on katettava siirtomaksulla.

4. Tuleeko minulle ylimääräistä maksua, jos sähkön ostaa muualta? Ei tule, paitsi jos myyjänvaihtoja on useampi kuin yksi vuoden aikana. Mikäli vaihtoja on enemmän kuin yksi, mittarinluennasta peritään hinnaston mukainen maksu. Lisätietoa saat sähkökaupan kilpailuttamisesta Energiateollisuuden sivuilla.

5. Miksi mittari naksahtaa iltakymmeneltä tai miksi naksahdus tapahtuu vasta klo 24.00, vaikka halvemmalle puolelle pitäisi mennä jo klo 22.00? Kotitalouksien sähkömittarit voidaan jakaa kahteen tyyppiin. Yksinkertaisissa mittareissa on yksi laskuri ja sähkölämmityksen mittaukseen käytettävissä mittareissa on kaksi laskuria. Kahden laskurin mittaria ja lämminvesivaraajan kytkeytymistä ohjataan joko erillisellä ohjauslaitteella tai sähkömittarin päälle asennetulla ohjauslaitteella. Uusimmissa mittareissa nämä toiminnot on yhdistetty yhdeksi mittariksi. Sähkölämmityksessä mittarin laskureita ohjataan käytössä olevan tuotteen (tariffin) aikavyöhykkeiden mukaan. Kausisähkössä talviarkipäivän alkaessa mittausrekisteriä vaihdetaan aamulla klo 7 ja talviarkipäivän päättyessä illalla klo 22. Muuna aikana käytetty energia mitataan muun ajan rekisteriin. Vastaavasti yösähkötariffissa päiväajan alkaessa mittausrekisteriä vaihdetaan aamulla klo 7 ja päiväajan päättyessä illalla klo 22. Tätä rekisterien ohjausta toteutetaan vuoden jokaisena päivänä. Tariffin vaihtumisesta ei yleensä synny minkäänlaista korvinkuultavaa ääntä. Rekisterien ohjauksessa käytettävä laite ottaa huomioon automaattisesti kesäajan ja talviajan muutokset. Sähkökeskuksesta kuuluva ääni liittyy yleensä lämminvesivaraajan päälle menoon. Ohjauslaite ohjaa sähkökeskuksessa lämminvesivaraajan kontaktoria aamulla ja illalla, jolloin äänen voi kuulla. Lämminvesivaraajan päälle kytkeytymisajankohta voi vaihdella illalla klo 22 ja 22.40 välillä. Aamulla poiskytkentä voi vaihdella klo 6.25 ja klo 7 välillä. Periaatteena on, että lämminvesivaraaja kytketään päälle illalla aina halvemman energian aikana, eli rekisterin vaihdon jälkeen. Aamulla lämminvesivaraajan poiskytkentä tehdään aina ennen kalliimman energiajakson alkua. Järjestelmän toiminnan voi kätevästi todeta seuraamalla tariffinvaihtoa illalla klo 22 ja aamulla klo 7. Tällöin ei pitäisi syntyä korvinkuultavaa ääntä.

6. Alan rakentaa taloa, kannattaako ottaa tilapäiskeskus tai pysyvä mittauskeskus? Kiinteä varsinainen sähköliittymä ja pysyvä mittauskeskus ovat järkevä hankinta jo rakennusvaiheessa, jos taloon on tulossa joka tapauksessa erillinen mittauskeskus talon tai autotallin ulkoseinään. Pysyvä mittauskeskus toimii tällöin aluksi työmaakeskuksena (tilapäiseen telineeseen asennettuna) ja siirretään lopulliselle paikalleen sähköurakoitsijan toimesta, kun se on mahdollista. Mittauskeskus voi toimia myös erillisen tallirakennuksen ryhmäkeskuksena. Jos taloon on tulossa tekninen tila ja sinne on suunniteltu yhdistetty mittaus- ja ryhmäkeskus, ei työmaasähkökäyttöön kannata ostaa mittauskeskusta, joka jää tarpeettomaksi rakennustyön jälkeen. Tällöin kannattaa vuokrata työmaakeskus.

7. Mikä tuote on kannattava minulle? Yleissähkö, jos kulutus on alle 10 000 kWh vuodessa, tätä enemmän kuluttavalla kausisähkö. Mikäli talossa on maalämpö, yleensä kannattaa ottaa kausisähkö. Asiakaspalvelumme opastaa oikean tuotteen valinnassa. ​

8. Mitä sähkötöitä voi tehdä itse? Yleensä sähkötöitä saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Tavallinen sähkönkäyttäjä voi kuitenkin tehdä eräitä sähkölaitteistoihin ja sähkölaitteisiin kohdistuvia töitä ja toimenpiteitä, jos varmasti osaa ne tehdä ja on perehtynyt niihin tai saanut niiden tekemiseen opastuksen. Lakiin perustuvat säännökset vaativat, että tällaisen henkilön pitää olla opastettu tai perehtynyt näihin toimenpiteisiin, ennen kuin voi ryhtyä niitä tekemään. Opastusta tällaisiin sähkötöihin voi saada esimerkiksi sähköalan ammattilaiselta tai niihin voi perehtyä TUKESin laatiman Kodin sähköturvallisuusoppaan avulla. Opasta voi tilata TUKESista puhelimitse (09) 61 671 tai sähköpostitse www.tukes.fi Omakotirakentajaa ja remontoijaa kiinnostavat luonnollisesti monet muutkin työt, joissa voisi hyödyntää omaa työvoimaansa. Myös seuraavia töitä on tavallisen sähkön käyttäjän mahdollista tehdä:

• Omakotitalon antennin asentaminen.
• Sähkölaitteiden mekaanisten osien korjaaminen, kuten pesukoneen letkun vaihto edellyttäen, että laitteen kosketussuojaus (myöskään vesisuojaus) ei muutu.
• Luotettavasti ja kokonaan jännitteettömäksi tehtyjen asennusten purku. Sähköammattilainen varmistaa, että asennukset ovat varmasti jännitteettömät.
• Kaapeliojan kaivu ja kaapelien veto maahan. Ennen kaapeliojan peittämistä on sähköalan ammattilaisen todettava, että työ on tehty kunnolla ja kaapelit suojattu asianmukaisesti.

Sinulla on vastuu käyttämästäsi ja korjaamastasi sähkölaitteesta ja sähköasennuksesta. Koska väärin käytetty tai virheellisesti korjattu sähkölaite voi aiheuttaa hengen- tai palovaaran, on syytä noudattaa annettuja ohjeita ja tarvittaessa pyytää apua sähköalan ammattilaiselta. HUOM. Vaikka kuinka joku edellä esitetty toimenpide olisi sallittua, ei siihen pidä ryhtyä, jos vähänkin epäröi omia taitojaan ja kykyjään. Seuraavia sähkötöitä voivat siis edellä esitetyin ehdoin tehdä myös tavalliset sähkön käyttäjät:

• Sisustusvalaisimen liittäminen valaisinliittimeen eli "sokeripalaan". "Sokeripalan" korvaaminen kiinteässä asennuksessa valaisinpistorasialla sekä rikkoontuneen valaisinpistorasian vaihto.
• Valaisinpistotulpan asennus ja vioittuneen tulpan vaihto.
• Jännitteettömien pistorasioiden ja kytkimien kansien irrotus esimerkiksi maalauksen ja tapetoinnin ajaksi sekä rikkoontuneiden kansien vaihto.
• Suojajännitteisten järjestelmien asentaminen valmistajan tai tavaran toimittajan ohjeiden mukaan. Tällaisia järjestelmiä voivat olla aurinkopaneeli-, halogeenivalaistus-, tms. järjestelmät.
• Harrastustoimintana tehtävä sähkölaitteiden kokoonpano esimerkiksi radioamatööritoiminnan laitteet tai elektroniikan rakennussarjat.
• Suojalaitteen toiminta-asennon ohjaaminen.
• Tavallisen tulppasulakkeen vaihto.
• Automaattisulakkeen ohjaaminen toiminta-asentoon tai pois päältä.
• Valonsäätimen (himmentimen) sulakkeen vaihto.
• Valaisimen lampun ja sytyttimen vaihto.
• Jännitteettömyyden toteaminen hyväksytyllä testilaitteella, kun on tekemässä sähkönkäyttäjille sallittuja toimenpiteitä.
• Vikavirtasuojakytkimen toiminnan testaus.
• Yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko.
• Sähkölaitteen rikkoontuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto.
• Valaisimen liitäntäjohdon välikytkimen vaihto.

9. Miksi saan maksukehotuksen, vaikka olen maksanut sähkölaskuni? Olet todennäköisesti maksanut sähkölaskusi samoihin aikoihin, kun olemme lähettäneet maksukehotukset, eikä suorituksesi ole vielä ehtinyt kirjautua järjestelmäämme. Tässä tapauksessa maksukehotus on aiheeton. Jos olet maksanut laskusi paljon ennen maksukehotuksessa olevaa päivämäärää, kannattaa tarkistaa, onko maksu varmasti lähtenyt tililtäsi ja sen jälkeen ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme, jotta voimme selvittää asian.